Siirry pääsisältöön

" Päiväkävelyllä Helsingissä "


Äitienpäivänä Helsingissä



Aurinko paistaa kirkkaasti ja kävelen nautiskellen kauniista säästä ja tunnelmasta, onhan äitien päivä.
Eipä kauankaan tarvitse astella, kun näen yksityiskohtia, mitkä haluan tallentaa.




Hauska kahvilan terassi


Kulman takaa putkahtaa esiin hauskasti somistettu kahvilan terassi tuoleineen ja kukkineen.



Houkutteleva kahvila


Siniset orvokit ilahduttavat ohikulkijoita kukkalaatikoissa ja puiston kukkapenkeissä. Liekkö kaupunki valinnut siniset ja valkoiset sävyt Suomi-100 - teeman mukaisesti. Kauniita ovat.



sininen taivas ja siniset orvokit


Hotel Kämp aula


Käymme perheeni kanssa syömässä Hotel Kämpissä, onhan tarjolla perinteinen äitienpäivälounas.




kauniit kukkaset


Mennyttä aikaa huokuva sisääntulo ja kauniit yksityiskohdat jäävät mieleen. Nousemme vielä ylemmäs toiseen kerrokseen Peilisaliin, missä meidän seurueellemme on varattu pöytä.




Hotel Kämp Menu



Tarjoilu on mutkatonta ja hienotunteista. Pienet lapsetkin otetaan kohteliaasti huomioon ja kaikilla on hyvä olla. Silmää ilahduttavat kauniisti esille laitetut herkut ja vesi herahtaa kielelle nähdessäni jälkiruokapöydän.




jälkiruoka Peilisalissa



Upeaa oli piipahtaa hetki Peilisalissa ja voi vain kuvitella miten ennen vanhaan Sibelius ystävineen on nauttinut kahvin ja poltellut kenties sikarin. Seurueessa on juteltu politiikasta, musiikista ehkä naurettu ja iloittu. Hyvä, että meillä on vielä tällaisia juhlavia hotelleja ja ravintoloita,missä kunnioitetaan perinteitä ja vaalitaan entisaikojen loistoa.




kauniita yksityiskohtia


Täydellä vatsalla onkin mukava pujahtaa kadulle. Katusoittajat ovat virittäneet viulunsa ja kapsäkkinsä toiveikkaasti auki, jos lantti tipahtaisi soittajan askiin. Kuuntelemme hetken musisointia ja jatkamme matkaa.



Katedraalin kattoa




Maailmanpyörä




Kauppatorin lokki



Kauppatorilla on vilskettä ja elämää. Lokit parveilivat turistien ympärillä, jos saisivat makupalan napattua kädestä. Torilla on kansainvälinen ja iloinen tunnelma.



näkymä satamasta


Voisihan sitä ihmetellä maailmanmenoa vaikka koko päivän, mutta kotiinkin on mukava palata. Päivästä jäi oikein aurinkoinen ja mukava tunne.Sain vielä napattua kuvan ohimenevästä autosta kurkkivasta koirasta . Tunsikohan koira kauppatorin tuoksut nenässään vai oliko muuten vain utelias näkemään kaupungin menoa. Ensimmäinen koiramme kurkki samalla tavoin auton ikkunasta ulos ja haisteli ilmaa ja nautti autoilusta. Hauska koiruli ja hauska hetki Helsingissä. Vielä jäi paljon kuvattavaa. Hyvä syy käydä päiväkävelyllä ....




utelias koira









Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.

Pikainen lumiukon tuunaus muutamassa minuutissa lumesta ja langoista

Vihdoinkin lunta veden ja räntäsateen jälkeen. Koiran kanssa iltalirille ja kamera taskuun. Sielläpä kävellessä sainkin idean, mikä pitkin toteuttaa heti. Putsasin koiramme äkkiä enimmistä lumipalleroista ja nopsasti takaisin ulos. Hätäinen kun olen niin en malttanut valmistella etukäteen vaan syöksyin kumikengät lotisten pihalle ja törmäsin ensimmäiseen lumentapaiseen kasaan. Upotin rukkaset syvään hankeen ( lue: raapaisin nurmen päältä ensilumet...) ja lapsen innolla muovailin lumipalloja. Ou jee...kyllä sitä voi lapsettaa vielä mummonakin. Ai niin...mistäs se hattu lumiukolle...sitten muistin, että onhan minulla komeron kätköissä virkattuja silinterihattuja. Tietysti, koska milloin tahansa saattaa tarvita silinterihattua...ja sitten ei kun takaisin vain pihamaalle. Siinähän se mini kokoinen lumiukko tönöttää...huomenna voisi tekaista vaikka kokonaisen lumiukkoperheen , jos meillä vielä lunta on. Sisälle tultua sain idean. Jos ei ole lunta, niin voisihan sitä tuunata...

Talvinen sää insipiroi

Kauan on satanut vettä tai räntää. Tulihan sitä luntakin jossain välissä, mutta se suli aina pois. Kaiholla muistelen vuosikymmenten takaisia runsaslumisia talvia kotiseudullani. Toki onhan siitä lumesta riesaakin, jos sitä on liikaa, mutta pikkuisen voisi luntakin olla joka talvi etelämmässäkin... Inspiraatiota luonnosta voi saada myös käsitöihinsä. Talvella onkin neulotuttanut lämpimästä kotimaisesta lampaan villasta esimerkiksi vauvan töppösiä tai lämpimiä lapasia. Olen kokeillut palmikoiden neulomista ja eipä se vaikeaa ollutkaan. Sopii hyvin aloittelijoillekin. Paksusta lampaan villasta virkattu töppönen ja neulottu varsi palmikkokoristeella. Ihanan pehmeät ja lämpimät " hipsuttimet " pienokaiselle. Palmikkoraita lämpimässä lapasessa. Ihana rouheinen pinta ja lämmöntuntu lampaan villasta neulotuissa lapasissa. Tämä villa ei pistele ikävästi ihoa vaan rouheudestaan huolimatta herkkähipiäisenäkin voin näitä huoletta käyttää. Värj...