Katajakujaa pitkin nousen mäen ylös ja puiden lomasta pilkottaa pieni harmaa pirtti. Vihdoinkin perillä. On ihan hiljaista. En kuule, kuin pikku-lintujen liverrystä. Huomaan, että täällä vielä osataan kunnollinen viisukin: " ti ti tyy..ti tityy...". Hymyilyttää, sillä etelämmässä samainen lajinsa edustaja lauleskelee enää vain: " ti tyy...ti tyy...".
Katse tähyilee maisemia ja sielu lepää. Puut ovat jotenkin vänkyrän oloisia ja niissä kasvaa naavaa. Ilma on siis todella puhdasta, muutoin sitä naavaa ei olisi.
Ilves ja susikaan ei mahda olla kaukana...ja hirvi on kulkenut pirtin takaa. Tämähän on kuin erämaata.
|
naavaa kaikissa puissa |
|
pieni metsäpirtti |
Kurkistan pirtin ikkunasta sisään...kaikki on paikoillaan...korkeintaan metsämies kulkenut pirtin ohitse ja öinen hirvi.
|
avaimet pirtin seinällä |
|
räsymatto lattialla |
|
yksityiskohta puisesta sohvasta |
Mökin sisustus on vanhaa. Pieni keinutuoli on pirtin peruja, myös kulunut jakkara ja levitettävä sänky. Punainen puusohva lienee myöhemmin tuotu, mutta on sekin yli 100-vuotias, vaikka onkin punainen. Iloinen sohva vanhaa hirttä vasten. Olkoon se sellainen, mitä sitä muuttamaan, iloinen piristys.
|
valon lähteenä kynttilät |
Metsäpirtissä ei ole sähköjä. Kynttilät luovatkin romanttista tunnelmaa illan hämärtyessä yöksi.
|
ihana lasityö ikkunassa |
|
lyhty |
Kesäyöt ovat valoisat, mutta syksyllä pimeys valtaa pirtin. Lukuisat kynttilät valaisevat silloin pirtissä olijaa. Puuhellassa keitetään vesi lämpimäksi. Hetken se lämmittää , kunnes pirtti viilenee. Kunnollinen makuupussi riittänee yöksi. Aamulla voi nenänpää olla kylmä...hihittelen mielessäni...ja käperryn syvemmälle makuupussiin ja nukahdan sikeään uneen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!