Siirry pääsisältöön

" Maalausvimma iski "

Puunapista se lähti, maalausvimma.Keräilen jääkaappimagneetteja ja maalasin puunapille miniatyyri maisemia ja kukkasia. Mietin, että mikä olisi isompi käyttöesine ja samalla kaunis. Tietysti seinäkello. Muistan maalanneeni  ja numeroineeni yli sata kelloa ja pärekorit olivat myös mieluisaa puuhaa. Kelloista minulla ei ole kuvaa, mutta joitakin koreja onneksi valokuvasin.


naivistisia maisemia, pikku-mökit saarella

Pikku-mökit maaseudulla

Kesäiset mansikat

Kissankellot ja ampparit

Puunkantokori

Kettu-korit

Naivistisen iloiset kissat
Korinmaalauksessa on tärkeää löytää laadukkaat korit ja maalaaminen epätasaiselle pinnalle on haastavaa.Hyvät ja laadukkaat siveltimet ja maalit takaavat myös paremman lopputuloksen. Kissankellot olivat " tavaramerkkini " , niitä maalasin kaikille puuesineille, kuten voiveitsiin, kahvimittoihin, kelloihin, koreihin ja kirstuihin. Kissankellot ja orvokit ovatkin ihania maalattavia hentoinen varsineen ja nuokkuvine kukkineen. Olen itseoppinut maalari ja tyylini on lähinnä naivistinen. Paljon iloa on tuottanut " maalausvimma ".

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.

Pikainen lumiukon tuunaus muutamassa minuutissa lumesta ja langoista

Vihdoinkin lunta veden ja räntäsateen jälkeen. Koiran kanssa iltalirille ja kamera taskuun. Sielläpä kävellessä sainkin idean, mikä pitkin toteuttaa heti. Putsasin koiramme äkkiä enimmistä lumipalleroista ja nopsasti takaisin ulos. Hätäinen kun olen niin en malttanut valmistella etukäteen vaan syöksyin kumikengät lotisten pihalle ja törmäsin ensimmäiseen lumentapaiseen kasaan. Upotin rukkaset syvään hankeen ( lue: raapaisin nurmen päältä ensilumet...) ja lapsen innolla muovailin lumipalloja. Ou jee...kyllä sitä voi lapsettaa vielä mummonakin. Ai niin...mistäs se hattu lumiukolle...sitten muistin, että onhan minulla komeron kätköissä virkattuja silinterihattuja. Tietysti, koska milloin tahansa saattaa tarvita silinterihattua...ja sitten ei kun takaisin vain pihamaalle. Siinähän se mini kokoinen lumiukko tönöttää...huomenna voisi tekaista vaikka kokonaisen lumiukkoperheen , jos meillä vielä lunta on. Sisälle tultua sain idean. Jos ei ole lunta, niin voisihan sitä tuunata...

kahvilla Virkkalan Hilman herkussa

Suussa sulavia kakkuja ja herkkuja on tarjolla Virkkalassa, Hilman Herkku-nimisessä lumoavassa kahvilassa. Lounaskin on maittava ja ne tuoreet vastaleivotut sämpylät vievät kyllä kielen mennessään. Käytyäni retkellä Josefiinan aitassa tuli herkkunälkä, joten piipahdimme ystäväni kanssa Hilman herkkuun. Täällähän on ihania astioita myytävänä. Sinivalkoisia, punavalkoisia ja ihania pastellin sävyisiä. Voiko enää söpömpää kupposta ollakaan. Ei tarvitse lähteä " merta edemmäksi "  lahjaostoksille. Täältä löytyy paljon lahjatavaroita viemiseksi. Teetä moneen makuun ja viemiseksi kotiin. "Garden girl "ei jätä kylmäksi. Kyllähän näillä vaaleanpunaisilla työkaluilla puutarhassa passaa touhuta. Hurmaavat puutarhahansikkaat....pakko saada ja kyllähän tännekin täytyy poiketa uudestaan.