Vanhan Porvoon lumoissa

Porvoo on maalauksellisen kaunis ja viehättävä kaupunki ja varsinkin se Vanha Porvoo.. Heti sillalle tullessa näkymä avautuu kauniisiin puutaloihin ja kaivelen  kameran laukusta. Huomioni kiinnittyy  ikkunoihin, vaihteleviin väreihin ja kattoihin. Täällä ei ole arkkitehti onneksi saanut päättää talojen värisävyjä eikä talojen mallia. Ei ole yksitoikkoisen tasaisia kattoja vaan vaihtelevia muotoja ja värejä.

Mennyttä aika ei saa takaisin, mutta sen voi täältä vielä aistia. Tänne pitäisikin päästä joskus aamuvarhaisella, ennen kuin yksikään turisti olisi liikkeellä...saisi rauhassa kuvailla.

Näkymä sillalta kirkolle päin. Kirkko erottuu komeasti ja sitä kohti siis jatkan matkaa.

Kai jo kansallismaisemaksi tunnustettu näkymä, ranta-aitat. Penkereellä on kiva istuksia ja ottaa aurinkoa tai vaikkapa nauttia eväät.

Yrittäjät ovat panostaneet pieniin, mutta niin tärkeisiin yksityiskohtiin. Portin pielissä, ikkunoissa, ovien suulla on monenlaisia koristeita, mitkä houkuttelevat kurkistamaan peremmälle.

Tunnelma on varsin kansainvälinen. Nurkan takaa pölähtää joukko Kiinalaisia turisteja kameroineen. Aukiolla on mukava tunnelma. Kojuja, joissa myynnissä vaatteita, taideteoksia, antiikkia ja humpuukkia. Minäkin sorruin ostamaan kesämekon.Seurasin huvittuneena vierestä kaupankäyntiä. Joukko turisteja ostamassa kesähattuja. Saatiinhan siinä lopulta yhteisymmärrys ostajan ja myyjättären välillä. Meillä Suomessa ei niin vain tingitä hinnoista  :).

Kauniita yksityiskohtia putkahteli joka suunnalta vastaan ja en voinut olla kuvaamatta. Mietin, että miltä talojen asukkaista mahtaa tuntua, että heidän pihoilleen kurkistellaan ja peräti ikkunoitakin ihmetellään. Asutaan kuin akvaariossa...ehkä siihen on vain totuttava. Olisi todella houkuttelevaa omistaa täältä oma mökki.

Ihania pieniä putiikkeja ja hurmaavia asetelmia. Herkullisia kakkuja, suklaata, jäätelöä. Kaikkea on tarjolla. Minulla on jo ähky pelkästä ajatuksesta.

Vanhoissa ovissa on mielenkiintoisia saranoita ja lukkoja.

Viehkeät kyltit kauppojen ovien yläpuolella kiinnostavat minua. Olenhan itsekin niitä maalannut joitakin vuosia sitten. Jos minulla olisi puoti, niin ottaisin täältä mallia. Houkuttelevan näköistä pitää saada aikaiseksi...pistää miettimään.

Kyltit kertovat kaupan luonteesta ja houkuttelevat astumaan peremmälle kaupan tekoon.

Vanhaa sisäpihaa. Tuskinpa ennen vanhaan osasivat ihmiset arvata, että heidän pihoissaan kiertelevät turistit kuvia räpsien ja ihastellen mennyttä aikaa.

Näkymä vanhasta pihasta.

Hauska taideteos näkyvällä paikalla.

Keittiötarvikkeita myyvällä liikkeellä on mainio kyltti- jätti vispilä.

Nälkä yllättää kesken kaiken ja kävimme tässä paikassa nauttimassa lounasta.

Aika jytäkkä oli puukko keskellä burgeria, mutta olikin kyllä oiva väline. Sillä olikin helppo palasia leikellä :).

Kekseliäs ja veikeä somistus ruokapaikan edustalla. Halkopino ja portaat, mitkä eivät johda mihinkään.

Talviseen aikaan voi olla hankala näitä mukulakivikatuja astella. Täytynee palata joulun aikaan takaisin. Voin vain kuvitella, kuinka kauniisti jouluvalot on täällä laitettu.

Olisihan täällä näitä ravintoloita ollut mistä valita. Voi sitten ensi kerralla käydä taas jossain muualla lounaalla.

Aika tiiviisti on töllit rakennettu. Siinä pitää sovussa osata naapureiden kanssa asustaa.

Porvoolaiset ovat kiitettävästi laitelleet kukkasia ja koristeita kotiensa ikkunoille , mutta ei tässäkään ole överiksi menty. Ajan henkeen ja ihan riittävästi silti.

Silmiini osui hassu pöllö portin päällä.

Tällä kadulla ei tainnut olla talvikunnossa pitoa luvattuna...olikin kyllä ihan luonnon kalliota ja varmasti jäinen ja vaarallinen katu sitten talvella...

Söpöjä koristeita ikkunoissa. En kyllä ihan joka ikkunaan uskaltanut kurkistella, mutta tämä oli niin helposti katseltavissa, että uskaltauduin kuvaamaan...

Hurmaavan keltaisia ruusuja aidalla ja aivan ihana tuoksu.

Paljon jäi vielä katselematta ja onkin sitten kiva tulla taas uudestaan käymään. Seuraavan kerran voisi olla yötäkin  niin näkisi iltatunnelmiakin. Kiva oli pyörähtää päiväseltäänkin.