Siirry pääsisältöön

Aapo-koiran mietteitä emäntänsä puuhista

 Emäntä hurahti tänä kesänä neulommaan villasukkia. Ee oo kuulemma ennen niitä osanna tehhä ja nyt ilakoepi suuresti, kun sae väkerrettyä pienet villaset sukat. Immeiset tarvihtoo niitä, muuten niitten jalakoja paleltaa. Toesta se on meekäläsellä. Kuuma on näessä karvoessa...





7-veljestä lankaa, iloiset villasukat pienelle prinsessalle


Eokko hehkutti pitkään, miten liikuttava tarina ol jossaen " junasukissa "...menneen ajan hurmiota, sanon minä. Ennen vanahaan ol joovuttu lähtemmään poes kottoosa pakojaesiin ja junassa ol kiltti täti ruvenna purkamaan ommoo villatakkiasa, että ol suana pienelle immeiselle neolottua villaset sukat kinttuihin, kun ee sillä pienellä ollu muuta piälläsä...jotennii se kosketti emäntee, että melekein itkut tirraatti ja rupes kokkeelemmaan, että ossoesko neuloo samanlaesia sukkia...taes jotennii onnistua, kun on niistä ilakoenu niin paljo. Voeshan nuihin sukkien nimi olla vaekka " makkarasukka", jotennii maestus paremmalta meekäläesen suussa semmonen sukka...







virkattu ampiaisen pesä toimii

Eokko pelekee pörriäesiä, kun ne suattaa pistellä pahasti. Immeiset on keksinnä konstin millee suavat ampparit poes häerihtemästä. Virkkovat pesiä harmoosta villalangasta ja laettaavat ne sinne, missä pörriäeset ylleesä paljo oovat. Ihme ja kumma, mutta se toemii. Tuossa on eokon anopin vässeemä jättiläes pesä. Minun emäntä teki pienempiä ja ne mäni lahjaksi eokon kaverille.







Mualashan se eokko kesällä mökillesä halakolaatikon. Sinne suapi viijä niitä puita, mitä polttaavat sitte saanan kiukaassa tae tuvan uunissa. On se mualoominennii mukavoo hommoo. Haesoo vuan joskus pahalle, mutta onneks piäsöö ulos sitä hajua pakkoon...




pupumyssy baby alpakka langasta, ihanan pehmeä herkällekin iholle
 No sitte se eokko hurahti pahemman kerran jäniksen korva hattuihin. Niitä se on intopiinä neolona ja antaa niitä lahjaksi pienen pienille ihmmeisen aluille. Kuulemma niiin hienoo lankoo, että ee herkempi nahkanenkaan kärsi tuosta langasta. Jokkii semmonen elukka ku alpakka, luovuttaa karvasa ja siitä tekköövät lankoo...kuhan eevät minun karvoja ota...







EE kaet tuosta neolomisesta tule loppua ollenkaan. Eokko haaveeloo, että saes enemmänkii tehhä niitä myssyjä, mutta on se aeka hiasta hommoo, ee lyö leeville se työ...voe voe eokko parkoo...ee tule loppua haaveeluista, Vuan suaphan sitä haluta ja haaveilla..se on ihan ilimasta..heh heh.






Vuan minä poeka se öllötän eokon vierellä vaekka haaveilis mistä...kroooooh...minäkii ruppeen haaveksimmaan vaekka jätti kinkuista...slups....krooh...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.

Talvinen sää insipiroi

Kauan on satanut vettä tai räntää. Tulihan sitä luntakin jossain välissä, mutta se suli aina pois. Kaiholla muistelen vuosikymmenten takaisia runsaslumisia talvia kotiseudullani. Toki onhan siitä lumesta riesaakin, jos sitä on liikaa, mutta pikkuisen voisi luntakin olla joka talvi etelämmässäkin... Inspiraatiota luonnosta voi saada myös käsitöihinsä. Talvella onkin neulotuttanut lämpimästä kotimaisesta lampaan villasta esimerkiksi vauvan töppösiä tai lämpimiä lapasia. Olen kokeillut palmikoiden neulomista ja eipä se vaikeaa ollutkaan. Sopii hyvin aloittelijoillekin. Paksusta lampaan villasta virkattu töppönen ja neulottu varsi palmikkokoristeella. Ihanan pehmeät ja lämpimät " hipsuttimet " pienokaiselle. Palmikkoraita lämpimässä lapasessa. Ihana rouheinen pinta ja lämmöntuntu lampaan villasta neulotuissa lapasissa. Tämä villa ei pistele ikävästi ihoa vaan rouheudestaan huolimatta herkkähipiäisenäkin voin näitä huoletta käyttää. Värj...

Pikainen lumiukon tuunaus muutamassa minuutissa lumesta ja langoista

Vihdoinkin lunta veden ja räntäsateen jälkeen. Koiran kanssa iltalirille ja kamera taskuun. Sielläpä kävellessä sainkin idean, mikä pitkin toteuttaa heti. Putsasin koiramme äkkiä enimmistä lumipalleroista ja nopsasti takaisin ulos. Hätäinen kun olen niin en malttanut valmistella etukäteen vaan syöksyin kumikengät lotisten pihalle ja törmäsin ensimmäiseen lumentapaiseen kasaan. Upotin rukkaset syvään hankeen ( lue: raapaisin nurmen päältä ensilumet...) ja lapsen innolla muovailin lumipalloja. Ou jee...kyllä sitä voi lapsettaa vielä mummonakin. Ai niin...mistäs se hattu lumiukolle...sitten muistin, että onhan minulla komeron kätköissä virkattuja silinterihattuja. Tietysti, koska milloin tahansa saattaa tarvita silinterihattua...ja sitten ei kun takaisin vain pihamaalle. Siinähän se mini kokoinen lumiukko tönöttää...huomenna voisi tekaista vaikka kokonaisen lumiukkoperheen , jos meillä vielä lunta on. Sisälle tultua sain idean. Jos ei ole lunta, niin voisihan sitä tuunata...