Siirry pääsisältöön

Aapo-koiran luona kävi yllätysvieras

www.eläinlääkärinkotikäynti.fi


Nyt on jottaen erikoesta ilimassa. Eokko näätti ruppeevan aeka vilihakasti nimittäen siivoomaan , kun tul töestäsä ja ol ostanna herkkujakkii, että varmaan jottaen kohta tapahtuu. Ihan tuntu kuononpiässä, että jottaen jännee kohta tapahtuu...varmaan joku vieras on tulossa. Ee se muuten oes tuota keettiötäsä ruvenna siivoomaan...pittää ihan vahtia tarkemmin...









Reipas ja kokenut eläinlääkäri kävi meillä kotikäynnillä



No nyt se eokko on erikoesen ilonen. Minäkii niän, kuka tuli. Siinähän on meejän oma elläinliäkäri.
Vaekka en minä tietääkseni oo olluna mitenkään liäkärin tarpeessa, mutta eokon mielestä on hyvä joskus kuulemma tutkituttee, että onko kaekki varmasti kunnossa.


Eläinlääkäri tekee tuttavuutta ensin

Kyllähän se tuo meejän liäkäri on mukava. Ihan rupesin riehummaan, että eokko valitti, ku ee sua kunnon kuvia, kun aena tärähtää ja näkkyy vuan viiva, kun minä poeka pistelin pitkin huoneita mänemään. Saen ihan kunnon hepulikohtaaksen.



Aapolta leikataan kynnet


Liäkäri ja emäntä vaehtovat kuulumisia ja sitten vuan koppasivat minut pöövän piälle. Eokko halus, että kynnet pittää leekata. Voe mahoton, että ol kaaheeta kerrassaan. Kyllä minä purpattelin kovasti, vuan ee muuta ku vuan leekkasivat joka ikisestä kynnen piästä pikkusen. Kuonokopannii mulle laettovat. Siitä en tykännä ensin yhtään, vuan on se parempi eokon mielestä laettoo se koppa kuonoon, etten piäse roohasemmaan liäkärtätin sormesta...millees se liäkär sitte töetäsä tekis, jos minä oesin purassunna oekeen kunnolla ...ja raahottihan tuo kummasti, ku sen kopan laetto. Sae ihan raahassa liäkär leekellä kynsiä, vaekka koetin purpatella sille, että en tykkee....

No antohan se emäntä mulle sitte palakan kuitennii ja en minä sitä sitte ennee pahalla muistellunna. Nuolasinkii sitä liäkäriä vielä ja leekittiin tuas vähäsen, niin jäe hyvä miel.




Eläinläärillä on laukkussa tarpeelliset tarvikkeet mukana

Eepä se täti meellä pitkään jootana olemaan, ku puhelin rupes pirajammaan ja jo tul lähtö toesen koeran luokse.

Vuan olhan tuo ihan mukavata, ku tul kottiin käämään. Ee tarvinna jännitttee siellä klinikalla...siellä on niin kummallisia hajuja...







Ottihan tuo vähän koville tuo käänti kuitennii, että pittää ruveta tuas muata, mutta jos tosiaan elläinliäkäriä tarviitta, niin soettakee tuo sama täti paekalle ja homma hoetuu...terveesin Aapo...



p.s. Emäntä tässä kirjoittaa sen verran, että Renate Jäätes on " elläinliäkärin " nimi ja hän tekee kotikäyntejä ja syksymmällä ottaa vastaan myös Olarissa. Vilkaiskaapa netistä : www.eläinlääkärinkotikäynti.fi. (Sieltä löytyy tarkemmin tietoa.)

Ja Aapolla ei ollut mitään vikaa. Pikkuisen hammaskiveä oli kertynyt...rokotukset kunnossa ja perusterve. Terveisin Aapon emäntä...



Kommentit

  1. No olipa aikamoisen jännittävä tilanne Aapolla! Mutta varmastikin helpompi kuin siellä klinikalalla olisi ollut. Kiva idea eläinlääkäriltä alkaa tehdä kotikäyntejä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.

Aapo-koira miettii emäntänsä keskeneräisten töiden kohtaloita

Keskeneräsiä töetä on emännällä jonnii verran, että voes vaekka aatella, että emännällä on niin sanotusti " monta raatoo tulessa " ja oekeestaan tämän emännän tappaaksessa tällä hetkellä voes aatella, että eokolla on " monta puikkoo tulessa ". Jokkii " neoloosi " on kuulemma iskenä. Puikot vuan viuhuu, kun neoloo niin ahkeraan jottaen. Semmonen pien pehmee pallero on ja siitä irtoo piiiitkä langan luikero ja siitä luikerosta syntyy jottaen silimukoeta...se on sitä neulomista, sanoi emäntä. On niin iiiiihanan värinen langansuikero kuulemma. SE on roosan värinen ja siitä pitäs tulla pienelle ihmisen pennulle myssy piähän. Ne tarvihtoo semmosia, kun niillä ee oo karvoja, niin ku meekäläisellä on vaekka muille jakkoo. Lattiallekii karisoo enimmät...kuulemma. Tuohon myssyyn tulloo vielä pupun korvat. Aatella, että ne tahtoo semmosia. Pitäskö laenata omia korvaläppiä välillä, oes mahottoman lämpimät kyllä. Hohhoejaa, kyllä ramas...

Talvinen sää insipiroi

Kauan on satanut vettä tai räntää. Tulihan sitä luntakin jossain välissä, mutta se suli aina pois. Kaiholla muistelen vuosikymmenten takaisia runsaslumisia talvia kotiseudullani. Toki onhan siitä lumesta riesaakin, jos sitä on liikaa, mutta pikkuisen voisi luntakin olla joka talvi etelämmässäkin... Inspiraatiota luonnosta voi saada myös käsitöihinsä. Talvella onkin neulotuttanut lämpimästä kotimaisesta lampaan villasta esimerkiksi vauvan töppösiä tai lämpimiä lapasia. Olen kokeillut palmikoiden neulomista ja eipä se vaikeaa ollutkaan. Sopii hyvin aloittelijoillekin. Paksusta lampaan villasta virkattu töppönen ja neulottu varsi palmikkokoristeella. Ihanan pehmeät ja lämpimät " hipsuttimet " pienokaiselle. Palmikkoraita lämpimässä lapasessa. Ihana rouheinen pinta ja lämmöntuntu lampaan villasta neulotuissa lapasissa. Tämä villa ei pistele ikävästi ihoa vaan rouheudestaan huolimatta herkkähipiäisenäkin voin näitä huoletta käyttää. Värj...