Siirry pääsisältöön

Aapo-koiran ajatuksia emännän tekemistä tuppeloista.

Kierrejoustinta, mukavaa vaihtelua esim. lapasen tai sukan varteen.


NO niin, siitä se tuas lähtöö...eokko keksi itelleen uuven jutun. Jottain sukanvarsia näkkyy neolovan.
tekköököhän emäntä nyt koerien tassuihin sopivia tuppeloeta vae mittee nuista tulloo...










Minä ihmettelen, että mistee se eokko oekeen repäsöö nuita juttujaan...yhtäkkiä aena välähtää ja sitte ruppee viäntämmään niitä isot pinot ja sitte niitä viereksii nurkat täännä...kuhan vuan tekköö omaks ilokseen...




Novitan nalle-langasta " buutsisäärystin ", boot cuffs

Kaet se emäntä olovinnaan rentootuu niitä neolomuksiaan ja virkkaaksijaan tehhessä. Ee se mittään pisnestä kuulemma oo, kuhan hupsastelloo.
Vuoan kovin on ilonen tuosta hommasta ja meuhkoo siitä ja valokuvvoo niitä teoksiaan vielä ja meekäläestäkkii siinä sivussa.





Kierrejoustinta " buutsisäärystimen " varteen

Jostaen pinterestistä hoki, että siellä ol nähnynnä tuommosia tuppeloeta. Ihme paekka se pinteresti, sieltä löötyy vaekka mitä. En minä kyllä muista, että oltas semmosessa paekassa kääty, ihan ooto paekan nimi..pinteresti...mikä lie. Immeesten hömpötyksiä lie, mokoma.





Aapo-koira ottaa rennosti

Emäntä ee kuulemma kopioe mittään, vuan koettaa keksiä omanlaesia kuvioeta nuihinnii tuppeloehin. Ee tykkee siitä, että immeeset kopsoovat toesten töetä. Pittää sen verran kunnioettoo toesten keksimiä asioita, että ee niitä mää ominaan tekemään. Vuan suattaahan niitä vahingossa tulla tehtyä samanlaesia ku muillahii...puikonheeluttajia ja virkkoojia taetaa olla niät aeka paljo muailimassa...että pakostakkii suattaa jossaen päen joku toenennii tehhä samanlaesta eekä tiijä mittää siitä.







valmiit säärystimet kengän suulle. Mukava kokeilla erilaisia pintoja ja opetella uutta samalla.

Kaekki on nyt samanvärisiä, ku ee muuta sopivoo lankoo kuulemma ollu. Eepähän mää hukkaan tuokaa hukkapätkä...







Siihen nosti kenkäsä tuolin käsinojalle, melekeen meekäläesen nokan viereen...jaa, ommiin kenkiisä taes tehhä nuo tuppelot eekä meekäläesen käpäliin..onneks...



kengän " suulle " säärystin


Kehu, että on yllättävän lämmin tuossa kengän suulla tuo tuppelo, että aeko tehhä joka kengälle omasa...joo joo, pitihän se arvata...lähti lapasesta..eeku käpälästä, tuokii homma .
On kuulemma mukava tehhä nuita ja sano laettavasa niitä pukin konttiin...siis minnekä konttiin? Ee oo pukkia tällä pihalla kuikuillu...nyt taes eokko seota, AApon konttiin kaet se oekeesti meenas...






Vuan antaapa eokon tehhä omia hommiaan...minä ruppeen ommiin hommiin eli makkoomaan ja oottelen, että tullooko se pikku-tirriäenen käämään kylässä...krooh...pyyh..suap sitä sitten vahtia urakalla...



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aapo-koiran luona kävi yllätysvieras

Nyt on jottaen erikoesta ilimassa. Eokko näätti ruppeevan aeka vilihakasti nimittäen siivoomaan , kun tul töestäsä ja ol ostanna herkkujakkii, että varmaan jottaen kohta tapahtuu. Ihan tuntu kuononpiässä, että jottaen jännee kohta tapahtuu...varmaan joku vieras on tulossa. Ee se muuten oes tuota keettiötäsä ruvenna siivoomaan...pittää ihan vahtia tarkemmin...











No nyt se eokko on erikoesen ilonen. Minäkii niän, kuka tuli. Siinähän on meejän oma elläinliäkäri.
Vaekka en minä tietääkseni oo olluna mitenkään liäkärin tarpeessa, mutta eokon mielestä on hyvä joskus kuulemma tutkituttee, että onko kaekki varmasti kunnossa.



Kyllähän se tuo meejän liäkäri on mukava. Ihan rupesin riehummaan, että eokko valitti, ku ee sua kunnon kuvia, kun aena tärähtää ja näkkyy vuan viiva, kun minä poeka pistelin pitkin huoneita mänemään. Saen ihan kunnon hepulikohtaaksen.





Liäkäri ja emäntä vaehtovat kuulumisia ja sitten vuan koppasivat minut pöövän piälle. Eokko halus, että kynnet pittää leekata. Voe mahoton,…

illankähmässä voi tapahtua mitä vaan...ainakin " pipotehtaalla"...

Illalla aloitin ja puolenyön aikaan lopetin...tonttulakin neulomisen. Eihän sitä malta kesken jättää. Oli ihan pakko nikertää valmiiksi.

Ja kuten aina, kaverina häärää kissa, kun yritän ottaa valokuvia. Aina sama juttu. Sitten sainkin idean. Laitetaan tuo linssilude sitten kokeilemaan kissa-mallina oloa...katsotaan miten tässä käy. Onko emäntä naarmuilla vai kissalla lakki päässä.







Aikansa siinä ihmeteltyään, rupesi tuo pipo jo kiinnostamaan ja teki siinä tuttavuutta. Tässä taisikin käydä niin, että kameran nauha kiinnostaa enemmän kuin se pipo.







Kamera käy...ensimmäinen otos meni pieleen. lakki melkein tipahti. Kissa kuitenkin edelleen mukana.




Oi miten söpö kisu...kisu kisu...kameran nauha jaksaa edelleen kiinnostaa...







Pikkusen alkoi jännittämään, että tuleeko kynttä vai hammasta tässä vaiheessa.



Huh, onneksi tämä on se kasvissyöjä, kukkien tuhoaja, eukon kädet saa olla raatelematta...tällä kertaa...tuo lankakerä sen sijaan saa kohta höykytystä.





Hupsista keikkaa...siinäpä se pipo on s…

Hulvaton pariskunta, vai onko?

Ompelin ensimmäiset linnut jo vuosia sitten ja silloin tällöin lintuja syntyy vieläkin vaikkakin harvakseltaan.

On syntynyt rastafarit, jou jou man, pariskuntia, siivousapulainen, Runeberg jne. Näistä linnuista saa väännettyä joka lähtöön persoonallisia lahjoja.








Hauskinta on suunnitella asut linnuille. Ukolla on usein frakki ja housut ja tietenkin silinterihattu. Daamilla on jokin yksinkertainen " pikku-musta" tai esimerkiksi pienistä tilkuista ommeltu mekko unohtamatta kenkiä.





Liekö ompelijalla paha piilokarsastus vai mistä johtunee, että napit ja rusetit eivät koskaan ole suorassa vaan pikkuisen vinksallaan, mutta minusta tuntuu, että pieni " hassahtaneisuus" sopii näille lintusille.

Mitähän se Aapo-koira mahtaisi näistä tuumia...







No mitäpä sitä pikku-koiran elämään kuuluu...  Aapon sanoin : " hohhoejaa...tuas se eokko hupsastelloo. Eeköhän ruveta muata..."


Niin, mitäpä sitä muuta tekisi näin myöhään illalla, kuin suunnitteleisi nukkumaan menemistä..…