Siirry pääsisältöön

Harmaat peruslapaset merinovillasta

Harmaat peruslapaset merinovilla-langasta


Kesällä opettelin neulomaan villasukat ja nyt syksymmällä opiskelin lapasten tekoa. Olin jo hyvissä ajoin  saanut kaupasta käsiini Novitan lehden, missä neuvottiin peruslapasen neulominen. Sillä ohjeella olikin todella helppo opetella. Keskiaukeamalla on selkeät kuvat vaiheittain ja ohjeet. Jopa aloittelijakin voi sen perusteella oppia uutta, niin kuin minäkin.



Siitä se alkaa...ensin varsi 

Langan valitseminen toki mietitytti. Kävin ohi mennessäni lankakaupassa ja kyselin sieltä. Valitsin vaikean valinnan jälkeen, sillä lankoja oli paljon ja kaikki olisin tietenkin halunnut ostaa, mutta budjettini oli rajallinen, joten sekin tuotti harmaita hiuksia.

Sain lopulta päätettyä, mitä lankaa käyttäisin. Merino Extrafine...tai jotain sinne päin ja tämä kiva lankakauppa on Nummelassa, Silkkitie oy. Väriksi valitsin turvallisen harmaan ja roosan.

Tuttu rouva kerran vihjaisi, että neliskanttiset puikot olisivat hyvät ja ostaa paukautin myös sellaiset.
Enkä kadu satsaustani, sillä näillä puikoilla tuleekin tosi siistiä ja tasaista jälkeä ja puikot ovat kepeät ja ergonomiset käteen.












Laadun seuranta tietenkin pelasi koko ajan neuloessani ja varsinkin kuvatessani kätteni jälkiä. Kissa on aina paikalla, kun jotakin tapahtuu...





Jännitin hieman tuota peukalon neulomista, mutta eipä siinäkään ollut mitään ihmeellistä . Kuvat lehdessä olivat hyvät ja selkeät , joten seurasin niitä huolellisesti. Itselläni on kai pitkä peukalo, joten tein vähän pitemmän, kuin ohjeessa sanottiin.







Siinäpä ne nyt ovat. Valmiit peruslapaset. Olen todella tyytyväinen ja tietenkin näitä haluaisi tehdä vaikka kuinka monet. Onneksi älysin ostaa myös roosan väriset langat...sillä mielessä on jo kaikenlaista kivaa, mitä peruslapasiin voisi lisäillä. Vähän omanlaisia jutskia :D.









Syksy saa tulla kylmine viimoineen. Täällä ollaan valmiita. Nämä lapaset ovat mukavan ohkaiset ja mahtuvatkin mukavasti vaikka rukkasen alle, sillä olen vilukissa ja sormiani yleensä paleltaa. Nämä onkin tehty lämmöllä ja rakkaudella....kylmä saa tulla.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lämmin kauluri kotimaisesta lampaan villasta

Pyöröpuikot esiin ja neulomaan. Ajattelin neuloa lämpimän kaulurin. Haeskelin jonkun aikaa erilaisia kaulurimalleja, mutta en oikein löytänyt suoraan mieleistäni. Tässä voisi samalla harjoitella jonkin uuden asian, mitä en ollut aiemmin kokeillutkaan. Nimittäin valepalmikko. Näytti aika kivan pitsimäiseltä ja helpoltakin. Käytin tähän kauluriin kotimaista lampaan villaa ja vajaa 100g meni lankaa...eli olisi voinut tehdä pitemmän putken, mutta tämä tuntui minulle sopivalta. Valmiista kaulurista tuli noin 23cm korkuinen. Loin 130 silmukkaa pyöröpuikolle ja ensimmäisen kerroksen neuloin nurjaa ja sitten aloitin valepalmikon neulomisen. Sehän sujui aika sukkelaan. Oli vaihtelua, kun välillä otetaan silmukka neulomatta ja sitten vedetään se neulottujen yli ja seuraavalla kierroksella piti muistaa tehdä langankierto. Yllätyin, että oli näinkin helppoa.  Minulla on näitä irtolappusia neuloessani muistini tukena. Katsoin tuon valepalmikon ohjeen...

Ystävälle säärystimet ja kissakin kirjaimellisesti hieroi tuttavuutta säärystimien kanssa...

Minulla on ystävä, joka tietää, mitä tahtoo ja kissa, joka tietää , miten eukon kuvaussessiot pilataan. Siinäpä oiva yhdistelmä aloittaa säärystimien neulominen. Ystäväni tahtoi siis ruttuiset, neulotut säärystimet. Lähetin hänet ensin langan ostoon ja tulihan sieltä lankaa, mutta väärää. Tai oli se ihan oikeaa, mutta pähkäilin, että ehkä olisi hyvä neuloa säärystimet kestävästä sukkalangasta...ei ihan ohuen ohuesta puuvillalangasta..näin talven tehdessä tuloaan. Jo samana iltana sain uudet langat ja ei muuta, kuin vain puikot heilumaan, kunhan olin ensin pähkäillyt sopivan silmukkamäärän luotavaksi puikoille. Ajattelin, että 12 silmukkaa riittää  per puikko ja aloitin neulomisen. Oli puhetta, että rutussa saisivat säärystimet olla...heti ensimmäiseksi tulikin mieleeni vauvan " juna-sukka ", sehän on kivasti rutussa. Sovelsin sitä ja se kelpasi myös ystävälleni. Säärystimet 7-veljes langasta " No nyt ovat valmiit ", ajattelin, mutta pirautus kav...

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.