Siirry pääsisältöön

Aapo-koira seuraa sivusta leivän valmistamista



Nyt on kuulemma leevän tekkoo tiijossa. Nyt pittää asettaatua hyvviin asemiin, jos vaekka jottain tipahtaes mullekkii.

Vettä näky laskevan leevontasankkoon ja jottain muutakii, hiivoo taekka juurta, jotakiin semmosta.





Taekinan alun pittää antoo olla jonnii aekoo, että ruppee kuplimmaan ja nythän tuo näkkyy kuplivan.





Sitte lissee jaahoja sekkaan ja vispoomaan kääpi ukin käet.






Voe mahoton, kun myllee tuota taekinaparkoo. Ihan meenoo pahaelämä tulla kahtoessa tuota mylttyytystä.




Ukki laetto taekinan sen vaevoomisen jäläkeen kohhoomaan ja heei, nyt ukki...elä ennee tie ristikoetas, meenoo tulla reunan yli tuo taekina.




Nyt vasta se vaevoominen alakokkii. Pyörittelöö ja pyörittellöö. Jaahoja on pöövällä että ee tarttus kiinni pöötään se taekina.





Ihan pötkylän näköstä tulloo siitä taekinasta. Pötkylöetten pittää nyt nukkua liinan alla . Liinan alla ne pulskistuu nätin näkösiks.







Kohonneet leevät laetetaan uuniin paestummaan. Ja sitte vuan ootellaan, että ne kypsyyvät.








Ukki on muurannu ihan oekeen uuninkii tänne vuan nyt ol niin kuuma sisälläkkii, että piätettiin paestoo leevät sähköuunissa eekä tuossa isossa uunissa.







Minä vuan oottelen niitä valamiita leepiä ja yritän ottoo rennosti.



Tiältä alahaalta käsin näkköö kaekkee jännee. Ihmeellisen näkönen katto tässä tuvassa on. Kuulemma entinen savupirtti. Oovat rötvänneet savulla katon.






Nyt herahti ves kielelle. Leevät on paestunneet ja mikä tuoksu leijjoo nokkaan...aaahh...pittää koettoo olla nättinä ja nöörän näkösenä, jos vaekka antasivat palasen minullekkii. slurps.





Vielä kiäntelöövät uhallaannii varmaan nuita leepiä...pittää jiähtyä ensin ennen kun voepi maestoo. Muuten kieli pallaa.






Tuosta pyöreestä tuli mahottoman nätti leepä. Sen minä kyllä syön heti, jos vuan eevät vahi.







On se rankkoo tämä koeran elämä...pittää vahtia koko aeka , että mittee ne immeiset toohuaavat ja olla kuulolla kuitennii, jos vaekka jottaen natusta tarjoovat taekka joku sattuu vaekka tulemaan. Saen minä pienen palasen maestoo. Oli kyllä hyvvee leepee ukki tuas tehnynnä.


Mitteehän sitä sitten tekis? Ee muuta ku muata sitte.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.

" virkattu pitsisukka"

sukan aloitus Lunta, rakeita ja vettä on tullut siihen malliin pitkin päivää, että päätin suosiolla pysyä hetken aikaa pirtissä ja aloittaa sukan virkkaamisen. Näin Novitan sukkalehdessä mallin, sen nimi on " päiväunia". En ole paljoakaan neulonut sukkia, joten virkkaaminen sopii oikein hyvin minulle. Sukka aloitetaan virkkaamalla kärjestä ylöspäin ja kantapää tehdään viimeisenä. Valitsin vaalean langan ja ohjeessa suositeltiin Novitan Nalle-lankaa, joten sitä ostin. valpas apulainen Pieni karvainen apulaiseni seuraili valppaana tekemisiäni ja kurkisteli välillä ikkunastakin. Jouduin aluksi purkamaan alun, koska virkkasin ohjeen mukaisella koukulla, mutta vaihdoinkin sen numeroa pienempään, sillä käsialani on löysä jo muutenkin, niin liian isohan tuosta sukasta olisi tullut. Ei se mitään, se purkaminen siis, onhan tässä aikaa. Näkyyhän tuota lunta tulevan vieläkin, joten jatkan virkkaamista. kantapään kohta sukassa En olekaan aikaisemmin t

" House of Lola - kotikutsuilla "

Ajelen ystäväni kanssa kiemurtelevaa pikkutietä kohti naapuri kylää. Puhelemme viimeisimmät kuulumiset ja löydämme tällä kertaa eksymättä perille. Talon emäntä ottaa avosylin vastaan ja iloinen nauru raikaa jo eteisessä ja valloitamme sohvan nurkan ja esittely voi alkaa.   Nyt on oiva tilaisuus hankkia edullisesti huippulaadukkaita ja kauniita vaatteita kesän menoihin. Kotimyyntikut on hyvä syy kutsua kavereita kylään ja pitää hauskaa samalla, kun vaatteita hypistellään ja sovitellaan. Kilvan kehumme toisiamme ja innostun itsekin taas sovittelemaan, vaikka ei minun pitänyt mitään tällä kertaa tilata. Niin siinä vain aina käy, että muutama luomus tulee hankittua...niin nytkin, mutta saimmehan tänään alennusta...on super-sunnuntai ja voi löytää hyvinkin edullisesti laadukasta kaapin täytteeksi..tarkoitan tietysti ylleen..... rekin luona hypistelyä Pidän näistä vaatteista, koska ne ovat laadukkaita ja niissä on kivoja yksityiskohtia. Nämä ovat suunniteltu aikuisille naisille