Myssy sai korvat koristeeksi

Niin se on, ettei keskeneräistä työtä saa arvostella. Meinasi jo uskoa loppua neuloessani uusinta myssyä, mutta suomalaisella sisulla väkisin väänsin valmiiksi. Päättelinkin rohkeasti kaikki langat. Ajattelin ettei sitä tarvitse purkaa. Teen sitten vaikka vauva-nukelle potkuhousut tästä , jos ei muuta...

Mutta niin vain tuli valmiiksi ja ihan tyytyväinen olen lopputulokseen. Olen jo aiemmin neulonut vauvan koossa pupu-myssyn ja teki mieli kokeilla vähän isompaa ...

Korvista voisi tehdä pidemmätkin, mutta nämä töpö-korvat ovat ihan hauskat. Pyörivät sitten tuulen tuivertaessa minne sattuu tai voisihan ne ehkä ommella parilla pistolla johonkin asentoon, mutta luulen, että syksyinen tai talvinen viima tekee tepposet ja heilauttavat korvat välillä taakse tai eteen...
Hauska hattu tuli.

Ja tietenkin ahkerat apulaiset seurasivat eukkonsa touhuja, kuten aina ennenkin....eli kissa ja koira...

Alpakka-langasta pupu-myssy

Aapo-koira seurasi tarkkana eukkonsa neulomista...

violetit langat kiehtoivat kovasti Lissu-kissaa...

Niin, että kyllä sitä kannattaa rohkeasti seurata intuitiotaan ja toteuttaa luovuuden puuskassaan milloin mitäkin mieleen juolahtaa...ja eikun vaan neulomaan seuraavaa pipoa ...Taidankin yllättää sisareni uudella hiihtopipolla...

P.s. Mainittakoon, etten ole saanut lankoja ilmaiseksi vaan ostanut ne ihan oikealla rahalla ;).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.

Lue lisää

Aapo-koira miettii emäntänsä keskeneräisten töiden kohtaloita

Keskeneräsiä töetä on emännällä jonnii verran, että voes vaekka aatella, että emännällä on niin sanotusti " monta raatoo tulessa " ja oekeestaan tämän emännän tappaaksessa tällä hetkellä voes aatella, että eokolla on " monta puikkoo tulessa ". Jokkii " neoloosi " on kuulemma iskenä. Puikot vuan viuhuu, kun neoloo niin ahkeraan jottaen. Semmonen pien pehmee pallero on ja siitä irtoo piiiitkä langan luikero ja siitä luikerosta syntyy jottaen silimukoeta...se on sitä neulomista, sanoi emäntä. On niin iiiiihanan värinen langansuikero kuulemma. SE on roosan värinen ja siitä pitäs tulla pienelle ihmisen pennulle myssy piähän. Ne tarvihtoo semmosia, kun niillä ee oo karvoja, niin ku meekäläisellä on vaekka muille jakkoo. Lattiallekii karisoo enimmät...kuulemma. Tuohon myssyyn tulloo vielä pupun korvat. Aatella, että ne tahtoo semmosia. Pitäskö laenata omia korvaläppiä välillä, oes mahottoman lämpimät kyllä. Hohhoejaa, kyllä ramas...

Lue lisää

Talvinen sää insipiroi

Kauan on satanut vettä tai räntää. Tulihan sitä luntakin jossain välissä, mutta se suli aina pois. Kaiholla muistelen vuosikymmenten takaisia runsaslumisia talvia kotiseudullani. Toki onhan siitä lumesta riesaakin, jos sitä on liikaa, mutta pikkuisen voisi luntakin olla joka talvi etelämmässäkin... Inspiraatiota luonnosta voi saada myös käsitöihinsä. Talvella onkin neulotuttanut lämpimästä kotimaisesta lampaan villasta esimerkiksi vauvan töppösiä tai lämpimiä lapasia. Olen kokeillut palmikoiden neulomista ja eipä se vaikeaa ollutkaan. Sopii hyvin aloittelijoillekin. Paksusta lampaan villasta virkattu töppönen ja neulottu varsi palmikkokoristeella. Ihanan pehmeät ja lämpimät " hipsuttimet " pienokaiselle. Palmikkoraita lämpimässä lapasessa. Ihana rouheinen pinta ja lämmöntuntu lampaan villasta neulotuissa lapasissa. Tämä villa ei pistele ikävästi ihoa vaan rouheudestaan huolimatta herkkähipiäisenäkin voin näitä huoletta käyttää. Värj...

Lue lisää

Unnuvilla

Hae tästä blogista