Siirry pääsisältöön

Aapo-koiran mietteitä keskellä kirkasta päivää...



Kissan kutale on tuas vallanna eokon tuolin meejän parvekkeella. Vuan eepä tuo taeja eokkoo haetata, kun sillä on muutakkii tekemistä, ku makkaella aaringossa ja eepähän tuo oo paljoo paestanna tuohon parvekkeelle ies. Muatkoon raahassa siinä sitte. Jättää omat karvasa siihen lämmikkeeks...eokon pyllyyn tarttuu ne sitte, näättää kuulemma "eläimelliseltä"...tuumi ukko ...





Yrittää härkkiä tuota eokkoo tuoas. Emännällä oes mukava rojekti matonkutteihin kansa, mutta eehän siitä taeja tuaskaan tulla mittään...johonnii häkkiin jootas tuo Lissu mokoma...saes joskus ies jottaen raahassa tehhä. Vuan ee se emäntä sitä raski häkkiin laettoo kuitenkaan, kuhan höpäjän.







Niihän tuo rupes ramasemmaan kesken päevän. Suap kytätä ja vahtia millon ohi kulukevia immeisiä tae koeria ikkunasta käsin tae vahata parvekkeen kaeteen välistä ja välillä sanon miltä tuntuu...tekis miel juosta perrään ja murista oekeen kunnolla...vuan en minä pahalla...kuhan ilimottelen vuan.






Jaaha, mitä lie Lissu tuas huomannu. Se on aeka vikkelä ja ketterä ja se männöö niin liukkaasti, ettei tuo emäntä kerkii aena sen perrään. Lie jonnii ötökän tuas vaenunnu...




Minä kävin kahtomassa ja kärpästä se Lissu yritti sualistoo. Voe hyvän tähen, että on olevinnaan suurempikkii sualistaja..kärpäsen tappaja...varokee kaekki menninkäeset ja kärpäset, Lissu tulloo..heh heh...






Siinä se on ...eokon piti ottoo kuva tuosta myssystä, mutta eekös se kissan ketku kerennä jo siihennii...



Nyt pitäs eokon kyllä kastella jo tuo kukka. Lissu yrittää syyvä sitä...hee ..eokko, äkkiä paekalle...





Nyt se emäntä män sekasin...se leepo jonnii herkun...slups...tätä ihmettä ee kovin monesti tässä mökissä tapahu...emäntä tekköö mieluummin kästöetä, ku leepoo...parempi oes jos koettas mulle tehhä luusoppoo...






On tuas käänä hommoomassa lissee nuita lankapalleroesia siltä alpakkatilan emännältä. Juu, juu, siinä se tuas män luusopan keetto aeka...nuista langoista se ruppee tuas jottaen värkkeemään kuitennii.





NO niiin, siinä ne nyt on. Vaavalle hattu ja sukat. Niin ilakoipi nuista, että...mitä ihmeellistä niissä on. Ee tämä koera oekeen ymmärrä tuota juttua...mutta se on niitten immeisten hapatuksia.






Piti tulla ihan lähempee kahtommaan, että mittee se eokko tekköö. Nyt sillä on kukkien kastelua mielessä. Se ol ihan tarpeen se.Jo rupes lurpottammaan kukat...pittää niitäkii vahtia...







Nuuh, nuuuh, tästä se emäntä tykkee erikoesen paljo. On sillä joku nimikii...hortensiako lie ollu.




Ja tässä on kansa joku kerpera. Ootoja nimiä...






MInä oon Aapo ja minä ruppeen tuas muata, että sii juu leiter alligeiter...mitähän sekkii tarkottaa, en tiijä vuan ee se mittää...jatkettaan myö hommia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.

" virkattu pitsisukka"

sukan aloitus Lunta, rakeita ja vettä on tullut siihen malliin pitkin päivää, että päätin suosiolla pysyä hetken aikaa pirtissä ja aloittaa sukan virkkaamisen. Näin Novitan sukkalehdessä mallin, sen nimi on " päiväunia". En ole paljoakaan neulonut sukkia, joten virkkaaminen sopii oikein hyvin minulle. Sukka aloitetaan virkkaamalla kärjestä ylöspäin ja kantapää tehdään viimeisenä. Valitsin vaalean langan ja ohjeessa suositeltiin Novitan Nalle-lankaa, joten sitä ostin. valpas apulainen Pieni karvainen apulaiseni seuraili valppaana tekemisiäni ja kurkisteli välillä ikkunastakin. Jouduin aluksi purkamaan alun, koska virkkasin ohjeen mukaisella koukulla, mutta vaihdoinkin sen numeroa pienempään, sillä käsialani on löysä jo muutenkin, niin liian isohan tuosta sukasta olisi tullut. Ei se mitään, se purkaminen siis, onhan tässä aikaa. Näkyyhän tuota lunta tulevan vieläkin, joten jatkan virkkaamista. kantapään kohta sukassa En olekaan aikaisemmin t

" House of Lola - kotikutsuilla "

Ajelen ystäväni kanssa kiemurtelevaa pikkutietä kohti naapuri kylää. Puhelemme viimeisimmät kuulumiset ja löydämme tällä kertaa eksymättä perille. Talon emäntä ottaa avosylin vastaan ja iloinen nauru raikaa jo eteisessä ja valloitamme sohvan nurkan ja esittely voi alkaa.   Nyt on oiva tilaisuus hankkia edullisesti huippulaadukkaita ja kauniita vaatteita kesän menoihin. Kotimyyntikut on hyvä syy kutsua kavereita kylään ja pitää hauskaa samalla, kun vaatteita hypistellään ja sovitellaan. Kilvan kehumme toisiamme ja innostun itsekin taas sovittelemaan, vaikka ei minun pitänyt mitään tällä kertaa tilata. Niin siinä vain aina käy, että muutama luomus tulee hankittua...niin nytkin, mutta saimmehan tänään alennusta...on super-sunnuntai ja voi löytää hyvinkin edullisesti laadukasta kaapin täytteeksi..tarkoitan tietysti ylleen..... rekin luona hypistelyä Pidän näistä vaatteista, koska ne ovat laadukkaita ja niissä on kivoja yksityiskohtia. Nämä ovat suunniteltu aikuisille naisille