Siirry pääsisältöön

Näpräyksiä

Ahkeran lukijan kirjanmerkki

Vanhempieni luona kirjojen väleistä löytyy siististi taiteltuja nenäliinoja. Äitini on ne sinne kauniisti asetellut. Ajattelin virkata kirjanmerkkejä nenäliinojan tilalle.


Ruusunnuppu kirjanmerkiksi


Varmuuden vuoksi virkkasin useamman, koska kirjojakin on useampi odottamassa ahkeraa lukijaa.



Siniset pikku-kukat kirjanmerkiksi.


Todennäköisesti äitini ei ole edes ymmärtänyt laittaa näitä kirjanmerkkejä kirjojen väliin vaan on jatkanut nenäliinojensa laittelua tai  nämä merkit ovat saattaneet kadota mystisesti jonnekin . Ehkäpä ne joskus myöhemmin löytyvät jonkun kirjan välistä. Kirjan, joka jäi kesken...Äitini sairastaa Alzheimerin tautia ja siksi ei enää kykene lukemaan niin kuin ennen vanhaan.


Mauri Kunnaksen lastenkirjasta mallia...
Tulihan sitä toki virkattua muunkinlaisia kirjanmerkkejä, kuten lehmä...joka tosin taisi muistuttaa enemmän muuta eläintä kuin lehmää :).

Näpräykset tuovat iloa iltoihin. Virkataan ja värkätään jatkossakin.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Etanaelli7. toukokuuta 2017 klo 9.58

    Tosi kivoja nämä virkatut kirjanmerkit! Noihinhan voi ideoida vaikka mitä muotoja ja hahmoja, sikäli että osaa virkata niinkuin sinä :) Ajattelin jo, että tosi kiva tuo possu, mutta sehän olikin lehmä ;)

    VastaaPoista
  2. omataito-handu7. toukokuuta 2017 klo 12.32

    Niinpä, voi virkata vaikka minkälaisia aiheita, ja kevyt, voi lähettää vaikka kirjekuoressa pikku-lahjaksi :).

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pikainen lumiukon tuunaus muutamassa minuutissa lumesta ja langoista

Vihdoinkin lunta veden ja räntäsateen jälkeen. Koiran kanssa iltalirille ja kamera taskuun. Sielläpä kävellessä sainkin idean, mikä pitkin toteuttaa heti. Putsasin koiramme äkkiä enimmistä lumipalleroista ja nopsasti takaisin ulos. Hätäinen kun olen niin en malttanut valmistella etukäteen vaan syöksyin kumikengät lotisten pihalle ja törmäsin ensimmäiseen lumentapaiseen kasaan. Upotin rukkaset syvään hankeen ( lue: raapaisin nurmen päältä ensilumet...) ja lapsen innolla muovailin lumipalloja. Ou jee...kyllä sitä voi lapsettaa vielä mummonakin. Ai niin...mistäs se hattu lumiukolle...sitten muistin, että onhan minulla komeron kätköissä virkattuja silinterihattuja. Tietysti, koska milloin tahansa saattaa tarvita silinterihattua...ja sitten ei kun takaisin vain pihamaalle. Siinähän se mini kokoinen lumiukko tönöttää...huomenna voisi tekaista vaikka kokonaisen lumiukkoperheen , jos meillä vielä lunta on. Sisälle tultua sain idean. Jos ei ole lunta, niin voisihan sitä tuunata...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Talvinen sää insipiroi

Kauan on satanut vettä tai räntää. Tulihan sitä luntakin jossain välissä, mutta se suli aina pois. Kaiholla muistelen vuosikymmenten takaisia runsaslumisia talvia kotiseudullani. Toki onhan siitä lumesta riesaakin, jos sitä on liikaa, mutta pikkuisen voisi luntakin olla joka talvi etelämmässäkin... Inspiraatiota luonnosta voi saada myös käsitöihinsä. Talvella onkin neulotuttanut lämpimästä kotimaisesta lampaan villasta esimerkiksi vauvan töppösiä tai lämpimiä lapasia. Olen kokeillut palmikoiden neulomista ja eipä se vaikeaa ollutkaan. Sopii hyvin aloittelijoillekin. Paksusta lampaan villasta virkattu töppönen ja neulottu varsi palmikkokoristeella. Ihanan pehmeät ja lämpimät " hipsuttimet " pienokaiselle. Palmikkoraita lämpimässä lapasessa. Ihana rouheinen pinta ja lämmöntuntu lampaan villasta neulotuissa lapasissa. Tämä villa ei pistele ikävästi ihoa vaan rouheudestaan huolimatta herkkähipiäisenäkin voin näitä huoletta käyttää. Värj...
Lähetä kommentti
Lue lisää