Siirry pääsisältöön

Hulvaton pariskunta, vai onko?

Linnun jalat ja vartalo...

Ompelin ensimmäiset linnut jo vuosia sitten ja silloin tällöin lintuja syntyy vieläkin vaikkakin harvakseltaan.

On syntynyt rastafarit, jou jou man, pariskuntia, siivousapulainen, Runeberg jne. Näistä linnuista saa väännettyä joka lähtöön persoonallisia lahjoja.







pitsipöksyt linnulle

Hauskinta on suunnitella asut linnuille. Ukolla on usein frakki ja housut ja tietenkin silinterihattu. Daamilla on jokin yksinkertainen " pikku-musta" tai esimerkiksi pienistä tilkuista ommeltu mekko unohtamatta kenkiä.



Hääparille lintupariskunta lahjaksi


Liekö ompelijalla paha piilokarsastus vai mistä johtunee, että napit ja rusetit eivät koskaan ole suorassa vaan pikkuisen vinksallaan, mutta minusta tuntuu, että pieni " hassahtaneisuus" sopii näille lintusille.

Mitähän se Aapo-koira mahtaisi näistä tuumia...







No mitäpä sitä pikku-koiran elämään kuuluu...  Aapon sanoin : " hohhoejaa...tuas se eokko hupsastelloo. Eeköhän ruveta muata..."


Niin, mitäpä sitä muuta tekisi näin myöhään illalla, kuin suunnitteleisi nukkumaan menemistä... :)






Tunnisteet:

Kommentit

  1. santra21. elokuuta 2017 klo 20.46

    Aivan ihanat linnut. Onko sulla valmiskaava vai ootko ite suunnitellut?

    VastaaPoista
  2. omataito-handu30. elokuuta 2018 klo 21.48

    Hei, olen itse piirtänyt kaavat. Pahoitteluni , kun vasta nyt vastailen. En huomannut viestiäsi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virkattu apulainen

Aurinkoisena päivänä pitäisi tietysti sännätä ulos hiihtelemään tai samoilemaan koiran kanssa metsään. Juu, näin muut tekevät. Minäpä säntäsin lankapussille haromaan sopivan väristä puuvillalankaa ja aloin virkata kettua. Onneksi löytyi oranssia, sillä sain pyynnön virkata tutulleni kameraan koristeeksi lapsikuvauksia varten ketunpään tai jonkun muun koristeen. Kettuhan se tulla tupsahti koukulta. Tästä tuli vähän litteä ja soikea, kun ajattelin ettei se saisi olla kuvaajan tielläkään, mutta tarpeeksi iso, että lapsi sen näkisi. Eikä ihan oikean ketun näköinen tullut, mutta ehkäpä se toimii paremmin, kun voi arvailla, että mikä se siinä kameran objektiivissa keikkuu...Hauska oli tämä pieni projekti. Tietenkin kissa Kehrääväinen aina tarkkana kuin porkkana seuraamassa lankoja ja eukkonsa puuhia. Vihreä villahuivin poimuista nosti päätään viekas ja pieni kettu...huuuu.....Toivottavasti tästä on hupia lapsikuvauksissa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pikainen lumiukon tuunaus muutamassa minuutissa lumesta ja langoista

Vihdoinkin lunta veden ja räntäsateen jälkeen. Koiran kanssa iltalirille ja kamera taskuun. Sielläpä kävellessä sainkin idean, mikä pitkin toteuttaa heti. Putsasin koiramme äkkiä enimmistä lumipalleroista ja nopsasti takaisin ulos. Hätäinen kun olen niin en malttanut valmistella etukäteen vaan syöksyin kumikengät lotisten pihalle ja törmäsin ensimmäiseen lumentapaiseen kasaan. Upotin rukkaset syvään hankeen ( lue: raapaisin nurmen päältä ensilumet...) ja lapsen innolla muovailin lumipalloja. Ou jee...kyllä sitä voi lapsettaa vielä mummonakin. Ai niin...mistäs se hattu lumiukolle...sitten muistin, että onhan minulla komeron kätköissä virkattuja silinterihattuja. Tietysti, koska milloin tahansa saattaa tarvita silinterihattua...ja sitten ei kun takaisin vain pihamaalle. Siinähän se mini kokoinen lumiukko tönöttää...huomenna voisi tekaista vaikka kokonaisen lumiukkoperheen , jos meillä vielä lunta on. Sisälle tultua sain idean. Jos ei ole lunta, niin voisihan sitä tuunata...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lämmin kauluri kotimaisesta lampaan villasta

Pyöröpuikot esiin ja neulomaan. Ajattelin neuloa lämpimän kaulurin. Haeskelin jonkun aikaa erilaisia kaulurimalleja, mutta en oikein löytänyt suoraan mieleistäni. Tässä voisi samalla harjoitella jonkin uuden asian, mitä en ollut aiemmin kokeillutkaan. Nimittäin valepalmikko. Näytti aika kivan pitsimäiseltä ja helpoltakin. Käytin tähän kauluriin kotimaista lampaan villaa ja vajaa 100g meni lankaa...eli olisi voinut tehdä pitemmän putken, mutta tämä tuntui minulle sopivalta. Valmiista kaulurista tuli noin 23cm korkuinen. Loin 130 silmukkaa pyöröpuikolle ja ensimmäisen kerroksen neuloin nurjaa ja sitten aloitin valepalmikon neulomisen. Sehän sujui aika sukkelaan. Oli vaihtelua, kun välillä otetaan silmukka neulomatta ja sitten vedetään se neulottujen yli ja seuraavalla kierroksella piti muistaa tehdä langankierto. Yllätyin, että oli näinkin helppoa.  Minulla on näitä irtolappusia neuloessani muistini tukena. Katsoin tuon valepalmikon ohjeen...
Lähetä kommentti
Lue lisää